Vihoviimestä blogipäivitystä viedään tältä saralta. Kovasti oon harkinnut, et pitäiskö jatkaa täällä esim. duunista tai koulusta avautumista. Katotaan miten paljon toi Niemen muuttopaska harmittaa tänä kesänä. Tää on kuitenkin irrelevanttia joten painutaan asiaan.
Ihan ekaks joudun valitettavasti pahoittelemaan, että kuvat joita räpsin about. 500 on tuol mun kameran kortilla ja koska elelen pakkausvaihetta, en jaksa kaivella sitä enään esiin. Postailen mun Flickr.com -sivulle kirsikat päältä ja laitan sit kommentteihin vähän enemmän tietoo paikasta ja hetkestä.
Reissuhan alkoi taas parhaiden tähtien alla kun trafiikki 80km pätkällä Cuernavacasta lentokentälle oli totalmente täynnä ja bussimatka tällä välillä kesti sen kolme tuntia. Lopputulos: yks missattu lento, ei vaihtomahollisuutta eikä korvausta meksikolaiselta vakuutusyhtiöltä. Kiitos ja kuitti 100 egee sen siliän tien! Löysin kuitenkin onnekseni vaihtoehtosen lennon melko lähelle sitä kaupunkia johon olin alkuperäisesti suunnitellut lentäväni. Hinnaks ei tullu enempää kuin pikkasen alle huntti ja sain sen vain kaksi tuntia ennen lähtöä. Joten pääsin matkan päälle vielä samana päivänä!
Laskeuduttuani 4h delayn jälkeen Yucatanin maakuntaan uudestaan, oli edessä sellanen 14h bussimatka Cancunista aina Belize Cityyn. Ekaks ihanan mukavasti meksikolaisessa isossa ilmastoidussa nojatuolibussissa, ja sitten 6h Belizen vanhoissa "kanabusseissa" (= vanha amerikkalainen koulubussi). Päästyäni vihdoin Caye Calkerin pikkusaarelle josta Madonnakin laulaa "La Isla Bonita", olin vihdoin tyytyväinen; kaikki se härdelli ja verenpaineen nousu kannatti sittenkin.
Belizen saaret on just sitä mitä kaikki postikorttikuvat mainostaa! Karibianmeren turkoosi ja täysin kirkas vesi sekä alitajuntaan jyskyttyvä Reggae ja Rastafari-kulttuuri pitää yllä sitä mielikuvaa mikä sulla oli ennen saapumista. Miinusseikkoina ehdottomasti uusiin sfääreihin vedetyt hinnat, erityisesti turistirysäsillä paikoilla (ja ne saaret on). Kaikki ruokakaupat on kinkkien pyörittämiä joten sanavaltaa ei kovin paljoa oo, mut esim. mulle ne yritti kauppaa normi kaupan jätskii 3,50 eurolla, ja kun oot tottunut meksikolaiseen hintatasoon, toi kuulostaa jo absurdilta.
Kaiken kaikkiaan, Belize ei välttis oo jokaselle, ja sulla täytyy todella olla haluja mennä sinne. Muuten sanoisin et skippaa se ja nauti halvasta ja täysin korvaavasta laiffista joko jossain Väli-Amerikassa tai Meksikon Karibianmeren resorteilla.
Belizen jälkeen oli edessä Guatemala ja se hikikaappi joka odotti Floresin järvisaari-kaupungissa. Käytettiin Floresia tukikohtana Tikalin pyramideille käynnissä, ja tällä hetkellä, oon korviani myöten täynnä pyramidei. Ei kiitti enää niit jookos. Reissuuni oli Belizestä tarttunut yksi skotlantilainen reissufrendi ja jokases hostellissa jossa pyörähdin, oli aina uutta laiffii ja uusia bileitä. Se mikä reppureissaamisessa on todella oleellista, on hyvä tunnelma hostellissa. Ilman sitä sul tulee olee vaan melko tylsää. Tottakai voit mennä baareihin hölöttää paikallisten kanssa, mut on aina hauskempaa porukalla. Ainakin omasta mielestäni on.
Guatemala on todellakin näkemisen arvoinen, ja JOPA vielä halvempi kuin Meksiko. Turvallisuustilanne ei välttis oo yhtä hyvä, mut jälleen kerran, en tuntenu oloani mitenkään uhatuks missään. En edes paljon huonoa mainetta hautuvassa Guatemala Cityssä. Lonely Planetin mukaan Tikal ja Lago Atitlan on paikkoja joita ei ehdottomasti kannata missata Guatemalassa ja oon täysin samaa mieltä. Atitlanin järvellä oli vaan sinileväkukinnat täydessä vauhdissa joten uiminen oli jätettävä tällä kertaa väliin, mut toisin kuin Floresin hikilaatikossa, Atitlanilla uiminen ei oo täys välttämättömyys.
Atitlanilta matka jatku takasin kohti Meksikon rajaa. Vahoin kanabussei kuudesti kuuden tunnin reissulla järveltä rajalle, ja reissu oli mitä unohtumattomin. Täysis hikibusseis tropiikissa rinkan ja kameralaukun kanssa. Et mahdu istumaan penkeil kunnolla, ja aina joku vauva huutaa just sun niskan takana. Mut ei se mitään, kustannuksellisesti kyyti oli todellakin sen arvoinen koska shuttlepalvelu travel agencyiltä olis maksanu about 270 quetzalia (about 26 egee), ja kanabussit oli yhteensä sellasen neljä euroo. Meksikon puolelta oli mahdollista taas nappaa mukava, ilmastoitu, ajoissa oleva ja toimiva (ihana) meksikolainen bussi, San Cristobal de Las Casas:iin Chiapasin maakunnassa.
San Cristobal on Chiapasin yksi tunnetuimmista nähtävyyksistä joka kuitenkin vielä säilyy rentona reppureissauskohteena ja todella natiivina, eli siis asukkaista inkkareita on joku 98%. JA MAN! parasta vitun grillattua kanaa höysteillä en oo vielä mistään löytäny ennen. About 3 egee tost lautasesta saa mut harkitsemaan paluuta todella tarkkaan! Muuten kylä on snadi, inkkarimainen, viielä (jopa kylmä) mut todellakin hintansa väärti. Sieltä kannattaa käydä tsekkaa noit käsitöit, koska siellä suurin osa niistä duunataan.
Suuntasin San Cristobalista Puerto Escondidoon kaverin synttäreitä viettämään (+ se oli vähän kuin reunion meille vaihdossa olleille). Puertos tuli sit vedettyy pahimmat jurrit koko puolen vuoden aikana. Kolmen paukun jälkeen baarissa en muista yhtään mitään loppuillasta, mut mulle kerrottiin, et olin täysis tauluissa lyöny hynttyyt yhteen jonkun transun kanssa ja käyttäytynyt kuulemma täysin ilman mitään kontrollia. Synttäripäivänä mentiin samaan baariin, ja portsari ei meinannu päästää ineen koska olin ollut kuulemma agressiivinen yms. Siin oli vähän eriskummallinen olo kun mitään, EI siis mitään, muistikuvaa koko illasta. Saati siitä, et edes olin siel baarissa.
Par'aikaan viettelen viimesiä hetkiä Cuernavacassa ja oottelen vikoja bileitä alkavaks. Niin se 5kk hurahti, ettei oikein ees ymmärtäny. Suomi ja arkitouhut oottaa, mut Niemelle en kyl TODELLAKAAN haluis palata, mut ei oo vaihtoehtoi mulle tällä kertaa. Ellei joku haluis löytää mulle jotain muuta? Kaiken kaikkiaan on todella haikeeta lähtee (melko selvä juttu) ja oon todella surullinen jättäessäni niin paljon hyvää jengii niin Meksikosta kuin meidän kansainvälisestä ryhmästäkin. Jussi-Meksikoon-blogi sulkeutuu ja on aika suuntaa katseet tulevaisuuteen. Skole pois alta ja reissun päälle uusiks, se on varma! En keksi parempaa tekemistä laiffissa kuin matkustelu, tai ainakin tällä hetkellä se on parasta! Plus, nyt on aika sille kun vielä ei joka paikkaa kolota
Adíos México, hasta cuando vemos de nuevo! Te amo México, y especialmente gente aqui han estado super padres conmigo. Mil Gracias, cuidanse, y nos vemos mas rapido que pueden creer!
Kiitos kaikesta, rakkaudella:
Jussi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti