keskiviikko 23. helmikuuta 2011

Kadonneen korkin metsästys

HolaholaHOLAaa!

Parin hiljasemman viikon päätteeks on aika taas pureutua mieltä piiskaaviin mietteisiin.

Kävin pienellä päiväreissulla paikallisten tyttöjen kanssa Tepoztlánin pikkukaupungissa tunnin bussimatkan päässä kaupungista. Historiallista arvoa paikalle antaa 500-vuotta vanha munkkiluostari ja erittäin chilliks osottautunu pikkumarketti mis myytiin toistaseks parhaita mehuja. Epäilen, että juurikin tästä syystä, kylillä asustaa vakituisesti melkoinen kopla länkkäreitä.

Järkkäri sattu messiin, joten seuraavaksi otoksia.

Luostari
Minkit

Ei paljoakaan ryppyillä!

Jhep! Melko kuvottavaa sanoisin!
Viikonlopuks DeeÄffästä saapu yks suomalainen kaveri viettää viikonloppua VacaVacaan, entonces..oli luvassa yhet turistikierrokset lisää Cuernavacan keskustaan. Vaikka asunkin täällä, en oo vieläkään käyny kunnolla kuvailee kotikyliä...mut eikse aina mee niin? Perjantaina käytiin jossain tos kotvan päässä jonkun privois kotikkereis. Sisään makso 100pesoo, mut hintaan kuulu ilmast bönttöö ja yks botella niin kauan kun matskuu riitti. Alkukohinoista selvittyäni oli aika taistella epäuskosten baarimikkojen kanssa jotka koitti pyynnöistä huolimatta tyrkyttää jtn erityisen paikallista. Micheladaan, joka paikallisittain tunnetaan myös "karkkibissenä",  lisätään pohjalle aluksi sitruunatiivistettä ja Maggi marinaadia, lasin reuna vuorataan chili-jauheella ja sokerilla ja sit siihen johonkin pitäis se bissekin sopii. UH! Que horror!


Mercado de Cuernavaca


Bileiden erikoisuudeks kuitenkin koitu nenäänsä pyyhkivät mehikaanot vessan takaa löytyvän poikien pisuaarin luota. Kokkelveikoista koitu jopa sen verta paljon harmia, et kesken bileiden itse armeija hiipi puskien takaa yli aitojen ja yllätti kaikki juhlijat verekseltään. Siinä sit nojailtiin toisiimme isossa läjässä talon parkkipaikalla, tytöt itkien, meikä kiukkusena, 6-7 sotilaan piirittäessä meitä. Vois kertoo, et melko kuumottava tilanne kaikinpuolin. Monet visko arvotavaroitaan puskiin siinä pelossa, että kundit alkais seuraavaks varastelee niitä, mut ei! Kun aseita ja huumeita ei sit löytyny, kaverit ja bileiden tunnelma poistu vähin äänin etuovesta.


Seuraavan päivän, koko päivän, kestäneen darinatärinöiden jälkeen oli aika pakottaa ittensä jaksamaan vielä yhen kirotun klubi-illan lisää. Melkosen luksusongelmia sanoisinko :). "Et voi olla huono isäntä mulle! Sun täytyy näyttää Cuernavacan yöelämää! - Oh man! Onks ihan pakko, jos ei vaan mitenkään tai millään tavalla huvittais/jaksattais/kiinnostais? - Kylmaar!". Ja niin sitä taas mentiin!

Ps. Paikallisen parturin lehtikorista löyty paikallinen lehti missä kerrottiin, että pelkästään 20km alueella, melko lähellä meiän taloa, on tammi-helmikuussa on tapahtunut 46 huumesotiin liittyvää murhaa. Viimeisin ruumis löyty moottoritien sisääntulorampilta ja kyseinen ramppi on meiän koulun vieressä. Que padre yo digo!

Öitä lapsukaiset! Lukekaa kun kerkiitte.
Jussi

tiistai 15. helmikuuta 2011

Huomioita Mehicalandiast

Muistilista asioista mitä mehicaanolandias on hyvä muistaa:

1. Jos/kun tulet liikkumaan pirssillä (ja varmasti tulet), muista et sä oot aina gringo kunnes toisin todistetaan. Muutaman kerran jo tapahtunu, et hinta on laskenu sen jälkeen kun on käyny selväks, ettet ookkaan jenkkilästä vaan jostain pohjois-saksalaisesta pikkukylästä nimeltä Suomi. Tämä lisäksi sanottakoon, et neuvottele hinta aina ennen pirssiin hyppäämistä koska mittareit ei suurimmas osas takseja oo. Sil on hyvät ja huonot puolet, mut eritysesti ruuhkas se on kovin näppärää! Toinen hyvin tärkee fakta on, et pirssarit ei melko usein tiedä miten sinne sun haluamaan mestaan pääsee, se on välillä, todella hajottavaa.

Tacos al Pastor
2. Safkaaminen on jokapäiväst ja se onki tän mestan vahvuuksii! Siks varmaan puolet kansasta onki melko gordoo jengii. Jos haluut päästä halvalla ja tehdä unohtumattomia löytöi, safkaa dösarin ulkopuolella olevalta mammalta joka vääntää päiväst toiseen perus tacoi al pastor. 6 tacoo ja lasi mehuu bungaa tollasen kohtuulliset 40 pesoo halvimmillaan, eli about 2,50-3,00e safkast. Ei paha sanoisin! Kun laskee 1+1, on melko helppo ymmärtää miks jädekaapis ei oo muuta kun bissee, jätskii ja darralimui. Kaikesta tästä huolimatta, pikaruokamestojen koko sateenkaari löytyy Meksikosta, ja se on ollu pelastus päiville kun burritot alkaa nousta torvea pitkin sua vastaan. Varsinkin mcflurryt on ollu korvaamatona jädennälkään, sillä paikallinen jäde tehään jäästä ja on todella synteettist. TRIPLE WHOPPER!

Vain iPod, kaks kameraa ja vaahtosammutin pöllittiin näist
bileistä, sekä vessan ovi meni kahtia
3. Toivottavasti toistamatta itteeni kerron, et La vida en México es como una fiesta constante. Man, jengi vetää tääl paljon soosii! Kolme päivää viikos ei oo mikään erikoisuus ja toipumiseen menee yleensä se 3 päivää - sit mennään taas :D. Keittoominen ei tääl kuitenkaan oo mitenkään uskomattoman halpaa. Tolppa kaupas on about 6e, ja sikspäkki baaris about saman verran. Pullon vodkaa saa 25-30 eurol baarist ja siihen saa kaupan päälle mehut ja jäät sekä oman palvelijan jeesaa. Parast on, et se botellan voi viedä messis himaan, joten sitä ei tarvii kiskoo kiukuis pilkun jälkeen. Kaupan väkevist voi löytää litran vodka- ja tequilapulloi about 6egel. Toki bönis on melko karstasta, mut jos haluu vähän panostaa, niin 10-15egel lähtee jo miehekäs ja pehmee tequila hanskaan. Viineistä täytyy sanoo, et niit ei tääl juoda. Joten pullo jtn paskint chileläistäkin maksaa enemmän kun alkos, ja sangriakin on espanjalainen juttu joten sitä karsastetaan. Don Simonit on kyl löytäny tiensä mun alottelupöytään.

Peto
4. Turistirysät on 2-3 kertaa kalliimpia kun mestat niiden ulkopuolella, ja yleensä sielt löytyy sit ne parhaat spotit. Kuulostaaks kliseiselt? Todellaki, mut täällä se pitää vaan todella hyvin kutinsa. Tosin kaikki pakolliset nähtävyydet on mas o menos rysii, ja jengi koittaa vedättää sua joka kääntees. Erityisesti pirssarit koittaa repii sult kolminkertast hintaa joka kerta.

5. Kun hablaa ees vähän espanjaa löytää tääl sen vert paljon huomioo, et Härmän Harrikin pyöris strongeleissaan. Ottaa sydämestä kun starbucksinki myyjä sopii sun kans deitit Carlosin torstaihin samalla kun tilaat päivän sumppii. Con cuidado hombres!

----

Tulevien viikkojen ohjelma on melko vacapainoitteinen. Käyn täs joku aurinkoinen päivä (joka päivä) ottaa fotoi kylilt ja postailen tänne taas tuoreimpii härväyksii.

Maaliskuulle on luvassa karnevaali a la mexicana, ja Baja Californian eeppinen roadtrip. Kaiken tämän lisäksi, huhtikuusta on varattu 10 päivää spring breakkia varten Yucatanille. Kuinkakohan jenkkipitost se tulee olee?

Ciao!
-- Jussi

tiistai 8. helmikuuta 2011

La vida mexicana

Que onda?

Pari viikkoo hurahti taas silmissä ja on aika tiivistää timmellykset ja kommellukset.

Viikko Acapulcon jälkeen alko taas kovasti koulujuttuja puurtaessa (NOT!). En väitä etteikö tääl kouluhommii joutuis puurtaa, mut melkosen helpolla värähtää pongoja plakkariin. Espanja alkaa jo luistaa, ja oonkin käyny jo pareilla treffeillä vain espanjaks. Se on silti viel aina välil muy dificil.

Sää jatkuu aina yhtä kivana, tosin täytyy myöntää, että pari pilvistä päivää on jo saatu. Ei silti voi valittaa kun kaveri joka Kanadassa vaihdossa kerto just, et itärannikolle iski oikein kunnon talvimyrsky. Sori Jukkis, mut kylse mua skidisti hymyilyttää :D.

Keskiviikkona järkättiin vaihtariporukalla kv-ilta, ja paikalla oli paljolti "perinteistä" purtavaa jengin kotimaista. Toiset härmän tyypit vääns maitokiisseliä jota en ollu koskaan aiemmin maistanu. "Look Juhani, they made a traditional finish dish" - "What is it?". En oo siis koskaan kuullukaan moisesta. Kaiken kukkuraks mut melkein pakotettiin hoilaa maamme-laulu johon en kyl suostunu. Toisin kävi karaoken kanssa, ja päästiinkin vetää duettona Manos al aire yhen frendin kanssa. Voin kertoo, et hollantilaisilla ei oo yhtään rytmitajua! Jatkoille lähettiin yhteen paikalliseen josta itse kukin löys neiti näpsäköitä seuraks. Yhelle kaverille kävi kuitenkin ohrasesti; mimmi lähti kaverin messiin, mut himaan päästyään lähti likka haneen samalla kun kundi kävi pika pisulla. Riitti naurussa pitelemistä seuraavana päivänä Espanjan tunnilla. :D

Viikonlopuks lähin D.F:n moikkaamaan siellä opiskelevia tuttuja. Sen kunniaks avaattiin taas parit indiot (la vida mexicana es un fiesta constante). Bileet oli 50m2 opiskelijaboksissa, ja pian jo joku mehikaano jo huusi ovelta, et "Ay, aqui es lo fiesta de extranjeros!", ja niin siel kämpäs olikin sit joku 50 ihmistä. Yks paikallinen kerto seuraavana päivänä, ettei päässy enää sisään koska heti ovella odotti elävä ihmismuuri. Itsekin jouduin käymään kadulla pissimässä ym. syystä. Cruda-päivänä käytiin porukalla Chapultapecin puistossa josta löytyy myös cityn eläintarha. Näin paljon ystäviäni marakattitarhassa. Sen lisäksi todettakoon, että aitaus pandakarhuille oli pienempi kuin oraville. Joku ei tos nyt täsmää?

Uudelle viikolle olikin sit ohjelmaa jo kerrakseen!

Tiistaina käytiin Espanjan maikan kanssa pikkukylässä jossain studios nauhottelee mun kultakurkun sointuja. No tällä lauluäänellä tottakai! Paikalliset oli melko ihmeissään nähdessää valkonaamoja, oltiin varmaan ekat ikinä. Päivän päätteeks käytiin jollain paikallisella vaquero ranchilla syömässä, ajelemassa mönkijöillä ja pöllistelemässä maatilan elukoita, que padre?

Viikonlopulle oli uus reissu Acapulcoon tiedossa, ja koska koeviikko painaa päälle, duunasin päivässä parit esseet ja esitelmät jottei kaikki taas pakkautuis vikalle päivälle. Joskus sitä osaakin olla vissumpi! (Täl viikol ois muuten yks koe johon se maikka ei oo antanu mitään matskuu, aihealueen kylläkin. Kiitti letuist sanon minä!).

Anyway. Saavuttiin 5h bussimatkan päätteeks takas tropiikkiin, ja joo Acapulco on vain 218km Cuernavacasta. Käytiin kuitenkin rantsus ottaa parit pussikeitot ja siitä se soppa sit syntyki. Pari kaveria kävi pissimässä vähän syrjempänä kun mis istuttiin ja paikallinen municipal police sai ne sit rysän päältä kiinni. Siin alettiin sit selvittelee vaihtoehtoja. Joko 72h poses tai 100 dollarii mieheen. :D Odotan vaan jännityksellä tulevaa Baja Californian reissua ja auton vuokraamista. Voi olla, et valkonaamasena ratin takana olemisesta voi pulittaa jotain ekstraa.

Otin tällä kertaa järkkärin messiin ja täs on jotain makupaloja:

Bahia de Acapulco






Palladium oli taas mitä parhain. Musa, tunnelma ja näköala ikkunasta on henkeäsalpaava! Baarimikkojen työmoraali ei sit niin siisti juttu! Kiva, et teille maksetaan frendien kans skeidan jauhamisesta ja asiakkaiden ingoraamisesta, thx fakers!

Vikan päivän käytiin sit kalassa, RANKKA JUTTU! Vuokrattiin botski ja käytiin päräyttää päivän pitunen reissu ulkomerellä Acapulcon edustalla. 4h pörräämisen jälkeen olin jo melko varma, ettei mitään tulis, mutta arvatkaa olinko väärässä? Pyydyksiin tarras mitä paikalliset kutsuu "pesvela", eli ainaski pari metrinen miekkakala. Kyllä siinä oli pojilla hatuissa pitelemistä! 




Siin toistaseks highlightit, jatketaan reissaamist ja palataan kunhan taas sattuu ja tapahtuu! 

Ps. Biitit tuli vihdoin ja voin kertoo, et tällä hetkellä on kuin olis joulu, uusvuos, juhannus ja vappu samaan aikaan. Ay caramba! 


Pps. Kuvien sommittelu tänne on uskomattoman työlästä ja hankalaa - hermoja raastavaa! Joten antakaa anteeks, etten saanu niit yhtään tyylikkäämmin laitettuu tänne.