maanantai 24. tammikuuta 2011

Arkeilua, Big Brother ja reissu Acapulcoon

Sen vert tapahtumarikas viikko, et on vaikee keksii mist alottais!

Kimppakämppä jos bunkkaan on muuttunut kunnon draamacentteriks - joku vois sanoo, et bb-taloks. Meiän saksalainen pariskunta osottautu sit loppujen lopuks nillittäviks kusinaamoiks, taino ei se kundi, mut helvetti se muija jaksaa valittaa joka jutust! Miks tulla sit biletaloon asumaan, jos pitää nillittää tiskeist, roskist, jatkoista ja kavereista jota tuo tänne. Sen lisäks HÄN ei ite kanna tikkua ristiin, ei uskalla järkkää mitään paikallisten kanssa, sulkeutuu joka päivä huoneeseensa ja latailee leffoja, sekä näyttää todella happamelta joka päivä. Oh man, hollantilainen kaveri toivo, et se raiskattais tuol kadul!

Njoo, mitä muut....Lauantaina kuultiin ekat ammuskelut talolta. Eka pommi (savua ei nähty, mut hemmetti millanen jysäys se oli) ehkä posahti maanantaina melko lähellä taksia kun oltiin kaverin kanssa matkalla ostarille. Lähtiessä siin risteyksessä päivysti kolme armeijan jeeppii m60 jalustettuna katolle. Keskiviikkona 10m meiän talon pihan muurista jylisi sellanen juhannuskokko, et lieskat löi varmaan 5m korkeudelle. Snadi kuumotus siin tuli päälle kun katteli sitä kuivaa risukasaa sen kokon ja kämpän välis. Mut sellast on Meksiko.

Playa de los Hornitos
Perjantaille oltiin ostettu kaverin kans liput Tyynenmeren rannalle Acapulcoon. Eka kosketus rantsuun ja tropiikkiseen ilmastoon on "vain" 4h bussimatkan päässä. Ranta ei ollu mitenkään erityinen, mut yöelämä sitäkin siistimpi! Kaupungin kallein baari nimeltä Palladium makso sisään 38€, mutta hintaan sisälty open bar. Dios Mio! Que fiesta! Maisema, musa ja tunnelma oli jtn mitä en oo koskaan ennen kokenu, erityisesti koko seinän kokosesta ikkunasta aukeava maisema kaupungin lahdelle, oli maagista.

Jatkoilla kaveri jäi melkein auton alle, kun yks pickup rysäytti ainaki 40km/h vauhtia kahen auton perään valois. Kuski oli täysin umpijurris. Sen jälkeen kaks kyttää tuli rahastaa meit kun dokattiin rannalla, mut koska kellään ei ollu enää massii messissä, alettiin lässyttää (estamos estudiantes, no turistas) ja lopulta päästiin pois maksamatta. Muy cool!

All-in-all: Kämpän tunnelma on hajoomas, rantsu on nyt korkattu, oon ollu parhaal klubil ikinä ja neuvotellu korruptuneiden kyttien kans. La vida en México!

sunnuntai 16. tammikuuta 2011

Raportteja, Turisteilua ja Tequilapulloja

Oh man!

Toivottavasti näist sunnuntaijysäreis kirjottelust ei tuu tapa. Kämppä on taas rauniona, keittiös kenottaa suurin roskaläjä jota oon koskaan nähny ja veski on tulvillaan kirkkaan oranssista laattaa. :D

Campus Cuernavaca









Koulu alko sit maanantaina tosissaan. Ekat paperit on palauteltu, ekat haukotukset vedetty ja ekat räkäpallot sneppailtu etupenkkiläisten niskaan. Nääh.. ei kainyt sentäs. Miten on mahdollista, et just ne kaks kurssii jois on sama maikka, on paskin opetus. Äijä on kuitenkin ollu Moreloksen kunnan kuvernööri back in the day, mut opettaa se ei osaa.

Xochicalco
Perjantaina 14.1 käytiin 30min ajomatkan päässä kattomassa Las Piramides de Xochicalco. Se oli kohtuu jees, mut niinkun sanottua, jos oot nähny yhden raunion..jne. Mielummin oisin lähteny D.F:n niinku mun kans asuva suomalainen kundi lähti moikkaa sen uutta ihastusta. Oli kuulemma salsa soinu ja viini virrannu.

Mut päästinpä kuitenkin järkkärin laulamaan.

Las chicas


Torstai-ilta Carlos&Charlies klubilla oli eka kosketus paikalliseen yöelämään. 3 bissee jää-ämpäris 70 pesolla, eli n. 4-5e. Ei siis välttis budjetti kaadu baaris keittomiseen. Terveys saattaa tosin hajota ennenku massit loppuu. Muuten sanosin, et klubi oli kun mikä tahansa sedula kotona. Jos lähet joskus Meksikolaiseen baariin, jätä reput ja hatut himaan, ja pistä pitkät housut jalkaan. Muuten et pääse sisään, ja sil ei oo mitään välii, et oot ulkomaalainen tai porukassa tai massipäälikkö.


Koska kuvien ja tekstien sommittelu tänne on todella elämäniloa imevää puuhaa, postaan loput tärkeist kuvist Flickr.com. Jatkan postailuu taas kun tulee jtn kerrottavaa

Saludos!

Ps. Läski saksalainen äijä kävi eilen mun omassa vessassa paskalla. Heitin sen mulkun bileistä!




tiistai 11. tammikuuta 2011

Eka viikko takana vacas..

Saludos de soleado Cuernavaca!

Eka viikko takana, ja mikä tärkeint, ekat kotibileet takana. Av. Sumiya 12 on vaihtarien kotibile-central ja mä asun tääl!



No anywhoos, bileethän suju tosi mukavasti. Mult katkes muisti vikast 3h, ja joku kerto sanoneen mulle et: "no ainakaan et oo agressiivinen" => olin sit kuulemma heittäny pari tuolii alakerran terassilt melkein altaaseen. Olin myös kuulemma puhunu vain espanjaa pyynnöistä huolimatta ja herutellu kaikkea kahalla jalalla liikkuvaa. Aamulla löysin syypään törkeeseen hedariin ja muistikatkokseen. Litran pullo tequilaa oli melkein tyhjentyny mun ja yhen kaverin panostuksella.

Meiän lattiat on normaalisti valkoset mut aamul ne oli päälystetty sentin paksusel paska, laatta ja lasinsirumatolla. Kävi suht sääliks meiän talon siivoja-tätiä, ja ottihan se 50 pesoo enemmän koko kämpän laitosta. :D Ei voi valittaa, kun lisähintaa tulee 3€.

lauantai 8. tammikuuta 2011

D.F

Saavuttiin Ninan kans uv-päivänä 06:00 säkkipimeeseen Meksikoon TODELLA hyvin nukutun lennon jälkeen. Ihan pienet kuumotukset vello mielessä murhaavista takseista ja tullimiesten kumihanskoista, mut kaikki se oli suuresti liioiteltua.

Hostel Moneda oli tällä kertaa matkalaisten majotuksena. Boheemi ja reppureissaajien suosiossa toimiva hostelli osoitti kyntensä tarjoamalla kohtuu surkeeta aamupalaa mutta loistavaa palvelua ja korvaamattoman mukavia asukkaita. Törmättiin hostellilla toiseen suomalaiseen tyttöön ja argentiinalaiseen leidiin joka oli turistikierroksella D.Fs (Distrito Federal). Porukkaan liittyi myös paikallinen valokuvaaja&mainosekspertti joka hyvää hyvyyttään, ilman palkkaa, näytti paikkoja ja kerto kaupungin historiasta, muy amadable!

oik. vasemmalle: Daniela, Marcus, Aino ja Nina
D.Fn parasta antia oli ehdottomasti Xochimilcon kelluvat puutarhat. Paikkaa voisi kuvailla Amerikan mantereen floating marketiksi mariacheilla ja coronalla.

Toinen todella näkemisen arvonen paikka on tunnin bussimatkan päästä löytyvä Teotihuacan. Turistien kyllästämältä seremonia/uhrausmailta löytyy myös auringon ja kuun pyramidit sekä kuolleiden kävelytie. Jos on todella kiinnostunut Azteekkien historiasta ja on valmis jonottamaan aavikon auringossa  joka paikkaan, suosittelen. Muuten, osta postikortti! Se ajaa saman asian ilman lämpöhalvausta ja kohtuullisen suurta vitutusta.
 

Ciudad de Mexico on näkemisen arvonen ja kärsivällisen turistin unelma. Maailmassa ei ole mitään, mitä ei Citystä löytäisi. Se on kontrastien polttopiste, hulppeine asuinalueineen ja vuoriston favelloineen. Mun mielestä City on pakko kokee, mutta kuten kaikki isot kaupungit maailmas, ei siel jaksa kauaa hengailla. Erityisesti koska kaupunki on 2300m merenpinnasta, ilma on ohutta, saasteista ja suht viileetä läpi vuoden, kyllästyminen iskee suht nopeesti. Mun täytyy kirjottaa kaupungist enemmän jahka siel alkaa ravaamaan. Täält vacan kämpilt on about 1h bussimatka Cityn eteläisille liepeille.

Aijoo, asun nyt siis Saksalaisen pariskunnan, yhen hollantilaisen, yhen suomalaisen ja yhen ranskalaisen tytön kans samas luukus. It's cool paitsi, et alakertaan ei tuu vielkään lämmintä vettä, kukaan ei oo vielkään jaksanu ostaa telkkarin kaukkariin pattereita ja se ei toimi ilman kaukkaria, uima-allas on vielkin paskanen koska allaspoika on meksikolainen ja paikallisilla ei oo sellasta käsitystä kuin "rahalle vastinetta". FAK! 

Ps. meiän kämpän ranskalainen on sen vert ylimielinen ja hemmoteltu kakara, että aina sillon tällön tekis mieli tunkee se pää edellä tost telkkarista sisään.