La Carnaval

Que lindo!

On taas aika päästää vähän höyryjä ja palata näppiksen äärelle jakamaan turinoita komelluksista.

Päätapahtuma menneen puolentoista viikon sisään on ehdottomasti La Carnaval joka on nyt täydes vauhdissa ympäri maailmaa. Kuulusin kaikist on tietty karnevaali Brasiliassa, mut se on iso juttu kaikkial tääl. Kyl siin kalpenee stadin sambakoulujen kierros espan ympäri. Huhupuheiden mukaan, jos haluut matkustaa kattoo brassien karnevaaleja, pitäis ehdottomasti pysyy pois Riosta. Siellä kun ei kuulemma pääse osallistuu itse fiestaan ollenkaan. Paras meno on kuulemma Salvadorissa, missä itse katuparaati on maailman suurin ja siihen pääsee osallistumaan. Vinkkinä kaikille joiden mieltä polttelee lentolippujen hankinta.

Noh..yks aussivaihtari täällä, yks erittäin sulonen 20v mimmi joka nyt täällä opiskelee ensimmäistä vierasta kieltään, makso 1500 aussidollaria mennäkseen kokemaan karnevaalitunnelmaa paikan päälle. (btw..tytön espanja ei välttämättä oo porukan parhainta. Yhel tunnil nosti kätensä pokkana ja kysy "yo soy una pregunta" = minä olen yksi kysymys :D...käy niin sääliks sitä). Reissu kuitenkin tyssäs melkosen ikävästi, sillä australialaiset tarvii viisumin mennäkseen Brasiliaan, ja tyttö ei sitä tienny. Maitojunalla samana päivänä himaan ja samalla 1500 dollaria taivaan tuuliin. Sama mimmi on jo kerinny hukkaamaan Meksikossa lompakkonsa, kaikki kortit sisällä, ipodin ja kameransa. Uuhh...toivottavasti selvii nyt hengissä.

Anyway! Meil oli tarkotuksena lähetee Veracruziin, joka on Meksikon versio Salvadorista, mut tuli todella nopeesti selväks, ettei mistään löytyis enää nukkumapaikkoja. Oltiin joku 2kk myöhäs hotellien/hostellien varaamisessa + bussiliput maksaa melkein 1000 pesoo edestakasin, joten ei kehdattu ottaa sitä riskii, ettei löydettäis järkevän hintast mestaa. Ainoo mikä olis ehkä toiminu, olis ollu mennä yhteen pienempään pueblaan 50km päähän ja reissaa se matka joka päivä. Joo, ehkei sittenkään.

Tultiin sit siihen lopputulokseen, et maksetaan 18 pesoo dösäst Tepoztlániin joka on tos 30min pääs Cuernast.  Kohtuullisesti helpompaa sanoisinko. Oltiin reippaita ja lähettiin lauantaiaamuna jo ysin bussilla ja saavuttiin todella hyvissä ajoin nauttii aamiaist ja parast mansikkapirtelöö missään! Varattiin mestat ja odoteltiin kulkuetta. Osotin järjen suuruuttani alottamalla keittoomisen jo siinä 12 paikkeilla, kuten aidon viikingin kuuluukin, seurauksena: löysin itteni skoolamassa ohikulkijoiden kanssa pöllimäni jättiläismäisen puisen dildon kanssa, ja höpöttämässä sitä kuulusaa spanglishia. Onneks kukaan muukaan ei pahemmin mitään kieliä enää siin kuuden paikkeilla puhunu.

Seuraavaks kuvia menosta ja tunnelmasta. 

Jhep! Ihan niinku Salvadoris! 

Herkkänä miehenä herkkiä kuvia.

Iskuryhmä.

Vas. normi Victoria, oik. Cubana..miten sä voit? 

Täytyy viel mainita täst meksikolaisten himosta pilata bisset kaikel mahollisel mitä vaan keksii. Toi punanen bönttö on todella olutta johon on miksattu niin paljon erilaisia kastikkeita, et se näyttää ja maistuu ihan oksennukselta. Que mal! 

Nyt ootellaan 18. päivän tuloa ja lähtöä Bajaan. Pääsee vihdoin tyyppää tota surffaust millä kerkesin jo leijuu kaikille tutuille himassa. Katotaan jos kirjotan jotain ennen sitä. Jos mitään ihmeellistä ei tapahdu, niin seuraavaan päivitykseen menee aikaa, mut matsku on takuulla laadukkaampaa tai ainakin sitä on enemmän. 

Ps. Laiffi ei sit kuitenkaan oo yhtä juhlimista. Tällä viikol alko taas koeviikko ja jouduin duunaa kaks 5 sivun esseetä. Sen lisäksi, nyt alkavalla viikolla odottaa kolme eri koetta joista erityisesti espanjan kielen kielioppikoe hirvittää. 

Seuraaviin kommelluksiin! 

Jussi